Oudot tapahtumat eivät aina ole puhtaasti sidonnaisia vapaa-aikaani, vaan olen saanut kokea kummallisia myös työaikana. Viimeisin edellä mainittu tapaus sattui tänään, kun seinältä selkäni takaa tipahti yhtäkkiä taulu alas lattialle, rämähtäen voimakkaasti. Kanssani ollut asiakas näki tapauksen ja sanoi pelonsekaisesti, hermostuneesti nauraen, että olisi voinut vannoa taulun alkaneen heilua edestakaisin ennen irtoamistaan. Taulussa ei näkynyt olevan vaurioita, kiinnikkeet siinä ja seinässä näyttivät edelleen olevan tukevasti kiinni ja ehjiä.
Mieleeni palasi väistämättä eilisilta. Olin hukannut kamerani ja etsin sitä myöhään illalla epätoivoisesti ympäri taloa, myös sekavasta vaatehuoneestamme. Pengoin kaikki paikat, lopulta löytäen sen yläkerrasta tyytyväisen huudahdukseni saattelemana. Hypistelin hetken aikaa löydöstäni onnellisena, kunnes havahduin alakerrasta kuuluviin kolahduksiin.
Syöksyin alakertaan ja havaitsin äänien tulevan vaatehuoneestamme, jonne kiirehdin uskoen, että kissamme on suorittamassa ilkivaltaa siellä. Astuin huoneeseen, jonka liiketunnistin valot olivat edelleen päällä, ja näin kuinka vasemmalta puoleltani aivan silmieni edestä tipahti hyllyltä reppu. Lähes samantien oikealla puolella hyllyn reunalla istunut ikivanha pehmokarhuni kaatui eteenpäin ja tipahti jalkojeni juurelle. Lattialla oli muitakin tavaroita, ja hämmästyneenä silmäilin sekasorron vallassa olevaa vaatehuonetta. Osa tavaroista oli etsintäprosessini jäljiltä hujan hajan, mutta joukossa näkyi myös tavaroita, joita en ollut koskettanut tai siirtänyt, eikä syylliseksi epäilemääni kissaa näkynyt mailla halmeilla. En käsittääkseni ollut aivan niin raivokkaasti penkonut huonetta, että olisin aiheuttanut siellä pienen pyörremyrskyn tai laukaissut dominoefektin, jonka vaikutukset olisivat olleet niin suuret. Nostellessani tavaroita takaisin paikoilleen en voinut olla ajattelematta, että olinkohan etsinnälläni suututtanut jonkin, joka haluaisi olla rauhassa?
Tämä huone on juuri se paikka kotonamme, josta kerroin blogitekstissäni Räyhähenki. Huoneessa on jotain, mitä en aivan täysin pysty järjellä selittämään. Koko eilinen tapahtuma oli outo ja kävi niin yhtäkkiä, että hädin tuskin edes kylmät väreet ehtivät vilistää ihollani. Tänään taulun tipahtaessa niin kuitenkin kävi, useammankin kerran. Minusta oli outoa, että kaikista päivistä, jolloin taulu voisi lentää seinältä, se kävi juuri seuraavana päivänä kun vaatehuoneeni hyllyt olivat alkaneet itse tyhjentää sisustaansa. Molempia tapauksia yhdistää myös se, että ulkoisesti ei ollut mitään syytä havaittavissa tavaroiden putoilemisille. Työpaikallani, asiakkaan mukaan, taulu "heilautettiin" paikaltaan irti, kotonani hyllyt olivat edelleen suorassa, enkä varmasti ollut pakannut niitä ääriään myöten täyteen niin, että pengontani olisi rikkonut jonkin jännitteen.
Kollegani kertoi, että valvontakamera oli epäkunnossa tänään suurinpiirtein viitisentoista minuuttia huoneessa, jossa olin taulun tippuessa, juuri sopivasti tapahtumahetkellä. En siis pystynyt tarkistamaan asiakkaan väittämää jälkikäteen. Kamera oli kuulemma "jumittunut" ja näkymä katkeillut, mennyt hetkeksi täysin pimeäksi.
Outoja sattumia vai yliluonnollinen läsnäolo?
Rationaalinen puoleni yrittää epätoivoisesti kallistaa minua suuntaan, johon en millään saa avartunutta mieltäni enää käännettyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jäikö asia askarruttamaan - ota yhteyttä ja kommentoi!