Tammikuussa kirjoitin vaatehuoneestamme (lue: Tammikuun tapahtuma), jonka liiketunnistinvalot rävähtivät päälle ilman selitystä. Samaisessa huoneessa on tapahtunut ennenkin outoja, ja koska se on hyvin lähellä makuuhuonettamme ja asuntomme ainoaa wc:tä, aiheuttaa sieltä öisin kuuluvat äänet toisinaan vilunväreitä ja pelkotiloja pahaa aavistamattomalle.
Alkuviikosta yöllisellä vessareissullani näinkin liiketunnistinvalojen välähtävän päälle vaatehuoneen liukuoven alta ja reunoista, tuoden hentoa, sinistä valoa huoneeseen. Muutaman sekunnin ajan näytti siltä, kuin joku liikkuisi huoneessa, valo synnytti aavemaisia varjoja tilaan. Sytytin kattovalon, ja huokaisin helpotuksesta kun huomasin tilan olevan tyhjä. En ole varma, oliko suoranaisesti kyse varjohahmoista, mutta jäytävä tunne takaraivossani ei antanut minun uskoa olevani täysin yksin huoneessa. Palatessani sänkyyn minun oli vaikea saada uudelleen unen päästä kiinni, ja vilkuilin raollaan olevaa makuuhuoneen ovea kuin odottaen näkeväni käytävällä mustan, aineettoman hahmon.
Vaikka olenkin nähnyt lapsena varjohahmon, ei kohdalleni ole sattunut montaakaan kokemusta niistä, ei ainakaan aikuisiällä. Sen sijaan sisareni koki pari vuotta sitten lapsuudenkotimme käytävällä selittämättömän, paranormaalin tapahtuman. Hän näki puolisoani muistuttavan hahmon öisellä vessareissullaan (mainitsin tästä aikaisemminkin tekstissäni Onko siellä joku?). Siinä missä itse kuulen asioita, kohdalleni ei ole lukuisia kertoja sattunut paranormaalia toimintaa, jonka voisin todistaa omin silmin. Sisareni kertoma tarina kuitenkin saa sydämeni lyömään pelosta, jos vaan todistan kuuloaistillani yöllisiä tapahtumia.
Sisareni heräsi yön pikkutunneilla lapsuudenkodissamme mennäkseen vessaan. Hän ei muista nähneensä mitään pelottavaa unta, mutta hän koki olleensa tilanteessa täysin hereillä. Hän astui ulos makuuhuoneesta pimeän, keskellä metsää möllöttävän talon hiljaiseen käytävään ja antoi katseensa tottua yön mustuuteen. Ulkoa loistava pihavalo antoi ikkunasta himmeää valoa, joten oli mahdollista edetä pimeää käytävää pitkin hämäränäön voimin. Lähellä vessaa sisareni kohotti katseensa, ja näki puolisoni seisovan katse lattiaa kohti erään toisen makuuhuoneen oven kohdalla.
Puolisoni oli hiljaa, eikä näyttänyt huomanneen sisareni saapumista. Hän oli hieman kumartuneena alas, sisareni epäili hänen tervehtineen ehkä kissaa jalkojensa juurella. Sisareni tervehti puolisoani hyvissä ajoin, jotta tämä ei säikähtäisi hänen ilmestymistään vierelleen. Puolisoni ei näyttänyt kuulevan tai reagoivan tervehdykseen, joten sisareni yritti uudelleen, hieman kovemmalla äänellä. Etäisyyttä näiden kahden välillä oli kahdesta kolmeen metriä.
Puolisoni hahmo kohotti katseensa ja näytti kääntyvän katsomaan suoraan sisartani, sanomatta kuitenkaan mitään.
Sisareni odotti vastausta, mutta tuolloin, aivan yhtäkkiä hahmo katosi, suoraan hänen silmiensä edessä.
Kauhu iski hyökyaallon tavoin.
Sisareni ryntäsi lähellä olevaan vessaan ja löi huoneen valot päälle, kohdaten kalpeat kasvonsa peilistä. Mitä juuri oli tapahtunut?
Hän toimitti asiansa ja kerättyään hetken rohkeutta, syöksyi takaisin makuuhuoneeseensa, vilkuilematta tyhjiä ja pimeitä käytäviä, peläten näkevänsä jotain. Hän meni takaisin nukkumaan, epätoivoisesti yrittäen keksiä selitystä tapahtuneelle. Minä ja puolisoni olimme tuolloin talossa, mutta aamulla selvisi myös, ettei puolisoni ollut liikkunut yön aikana missään.
Mahdotonta sanoa, mitä sisarelleni tapahtui tuona yönä. Unta, hallusinaatiota vai käytävällä todella seissyt yliluonnollinen varjohahmo?
Vaikka hahmo ei ollut uhkaava, jätti sen ilmestymisen järjettömyys jäljet rationaaliseen sisareeni. Minua kylmää ajatus hahmosta, joka tuntui lopulta kuulevan sisareni äänen ja kääntyvän katsomaan häntä, häviten tämän jälkeen kuin tuhkana tuuleen. Ja yön pimeinä tunteita muistan siitä syntyneet mielikuvat liiankin hyvin.
Valojen välähtely ja öiset kolahdukset ovat oma asiansa, mutta olisinko valmis vaikka tulevana yönä näkemään jonkun seisovan sänkyni päädyssä tai käytävällä matkallani vessaan?
Mahdoton sanoa.
Mutta tuskin.
Eriskummallisia tosielämän paranormaaleja tapahtumia ja ilmiöitä, otteita elämästäni hämärän rajamailla. Paranormaali/kauhu blogi.
keskiviikko 12. huhtikuuta 2017
Yöllinen kohtaaminen
Tunnisteet:
kauhu,
kauhuntunne,
kokemus,
kolahdus,
käytävä,
lapsuudenkoti,
läsnäolo,
makuuhuone,
paranormaali kokemus,
paranormaali tapahtuma,
pelko,
pimeys,
rationaalinen,
sänky,
varjo,
varjohahmo,
yliluonnollinen,
yö
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tuo sisaresi kohtaama "varjohahmo" toi omat kohtaamiset taas elävästi mieleen. Edellisessä kodissamme heräsin kahdesti tunteeseen, kun joku pyrkii sänkyyn. Molemmilla kerroilla näin ihmisen muotoisen hahmon sängyn vierellä. Aluksi kuvittelin miehen tulevan jostain, mutta samaan hetkeen tajusin hänen nukkuvan vieressä. Toisella kerralla taisin jopa mutista, "mistä tulet". Muutakin omituista tuossa asunnossa sattui. -Senja
VastaaPoistaTuo on samaan aikaan äärimmäisen kammottavaa ja mielenkiintoista! Kokemani unihalvauksen vuoksi juuri tuollainen kokemus saisi minut kauhun partaalle, olisi hirveää herätä yöllä ja nähdä joku selittämätön hahmo todella samassa huoneessa, vielä sängyn vierellä. Yöaikaan kun tuntuu muutenkin, että on haavoittuvainen, pelokkaampi. On erikoista, että jotkut asunnot/talot aiheuttavat enemmän paranormaaleja kokemuksia, kunpa kaikista saisi selville tarinat niiden taustalla. Olisi mielenkiintoista kuulla lisää kokemuksistasi!
PoistaJos haluat et noi pahat henget jättää sut rauhaan, niin rukoile Herraa Jeesusta. Hän on voimakkaampi kuin pahat henget ja ne pelkää Häntä. Jos ne tulee kiusaamaan niin ala vaan rukoilla et Herra Jeesus ne karkottaa. Minutkin pahat henget jätti rauhaan kun aloin turvata Herraan. Ja sama juttu unihalvausten kanssa. Oon kuullut et monella on unihalvaus loppunut heti kun alkoi rukoilee apua Herralta.
VastaaPoistaMuakin aikoinaan henget kiusas hyvin voimakkaasti. Pelkäsin sikana. Sit kun aloin rukoilee niin kiusaaminen väheni ja loppui kokonaan kun enemmän ja enemmän turvasin Herraan. Suosittelen rukoilee jos haluut et noi henget lopettaa sun ja läheistes kiusaamisen. Kannattaa myös pyytää pappi siunaamaan kämppä jossa ne riehuu. Voimia ja siunausta! Mä rukoilen sun puolesta.
Kiitos viestistäsi ja neuvoista! Ja kiitos ennen kaikkea rukouksista hyvän puolesta, niitä ei ole koskaan liikaa tässä maailmassa. Kerroit, että sinua on joskus pahat henget häiriköineet - haluatko jakaa millä tavoin?
Poista