keskiviikko 19. joulukuuta 2018

Siiven kahahdus

Tähän maagiseen aikaan vuodesta, taikuutta ja iloisia ihmeitä sisältävään joulunaikaan, ei voi olla puuttumatta lurauttamatta pientä blogipätkää siivekkäistä ystävistämme. Niistä, jotka jouluna koristavat montakin taloa erilaisissa muodoissa ja niistä, joiden väitetään vierailleen yön aikana, jos sängyn laidalta löytyy valkoinen höyhen.

Olen aina satunnaisesti törmännyt tarinoihin, joissa kerrotaan epätoivoisista ihmisistä, jotka suunnittelevat epätoivoisia tekoja, ja juuri kriittisellä hetkellä heidän elämäänsä astuu heille täysin tuntematon ihminen, joka onnistuu sanoillaan estämään heidän aikeensa. Kukapa ei olisi kuullut urbaania legendaa henkilöstä, joka on juuri hyppäämässä korkealta sillalta hyisevän veden kuolettavaan syleilyyn, kun hänen taaksensa ilmestyy "pelastava enkeli". Hyppääjälle täysin tuntematon henkilö osaakin yhtäkkiä valita juuri oikeat sanat ja tietää juuri oikeat asiat, joilla hän estää hyppääjän aikeet. Hyppääjä astuu alas sillankaiteelta kiittääkseen pelastajaansa, mutta tämä onkin kadonnut kuin tuhkana tuuleen.


Kirjassa Maailman mysteerit - Selittämättömiä ihmeitä ja arvoituksellisia ilmiöitä (Genzmer & Hellenbrand, Gummerus Kustannus Oy 2013) kerrotaan väitettyjä kohtaamisia enkelten kanssa tapahtuneen kaikkialla maailmassa, eri kulttuureissa ja uskonnoissa. Usein ihmiset ovat jonkinlaisessa vaarassa sairauden tai välittömästi uhkaavan kuoleman vuoksi, ja enkelin kohtaaminen johtaa usein tällaisen vaaran poistumiseen. Kirjassa mainitaan autoilijat, jotka ovat ihmeen kaupalla viime hetkellä muuttaneet reittiään tai hidastaneet matkaansa juuri sen verran, että ovat välttyneet onnettomuudelta, jossa todennäköisesti olisivat menehtyneet. Muutoksen matkasuunnitelmassa on aiheuttanut radiouutinen, pientareella huitova ihminen (joka sittemmin katoaa) tai jopa viereen autossa yhtäkkiä ilmestynyt henkilö. On niitä, jotka ovat sairasvuoteellaan kohdanneet voimaannuttavan enkelinäyn tai niitä, jotka heräävät painajaisunesta nähden enkelin huoneessaan, ja myöhemmin paljastuu, että painajainen olikin enneuni, ja sen muistamalla pystyi henkilö vaikuttaa tapahtumien kulkuun. Kirjassa mainitaan myös lapsi, joka kertoi yöllä nähneensä kodissaan kaksi enkeliä, jotka nostivat jotain ja lensivät pois. Samana yönä menehtyi tuon lapsen sisarus.


Enkeli-ilmiöitä järjellä selitettäessä tukeudutaan aivojen tutkimattomuuteen. Sveitsiläinen psykiatri Carl Gustav Jung (1875-1961) perusteli enkelten näkemisen pohjautuvan piilotajunnan energiavoimiin ja niiden vaikuttavan sieluun ja mieleen vakauttavasti. Maailman mysteerit -kirjassa mainitaan luonnontieteellisen tutkimuksen kompastuskiveksi tulkita enkeli-ilmestykset hallusinaatioiksi, sillä kirjan mukaan henkilön ollessa vakavassa vaarassa, ei voi olla kyse hallusinaatioista.


En ymmärtänyt miksei enkeli-ilmiöitä voisi selittää hallusinaatioilla, joten googletin tarkennusta tälle termille. Terveyskirjaston (Duodecim) mukaan hallusinaatiot tapahtuvat ilman ulkoista ärsykettä, eli näin ollen vaarantunne ja uhkaava tilanne eivät voisi laukaista hallusinaatioita. Enkeleiden kerrotaan ilmestyvän esimerkiksi pelon ja kauhun hetkellä, joten voisi olla mahdollista sanoa, etteivät nämä ilmiöt voi johtua hallusinaatioista. Jos haluaa selittää enkeli-ilmiön jollain aistiharhalla, täytyy tukeutua illuusioon, jossa aistiharha muodostuu todellisen ulkoisen ärsykkeen virheellisestä havainnoinnista tai tulkinnasta. Tällaisia ovat esimerkiksi optiset harhat ja kangastukset, sekä muut aistielämyksen vääristymät. Mutta eikö tässä tapauksessa pitäisi olla jotain aistittavaa, jotta sen voisi aistia väärin? Hahmot tienposkessa ovat mahdollisia, mutta puhuva ja liikkuva ihmisen hahmo, joka osaa sanoa juuri oikeat sanat? Se tuskin voi olla illuusiotakaan.

Jos haluaa lähteä rationaaliselle linjalle, on vahvin argumentti mielestäni ali- tai piilotajunnan puolella. Mielemme tiedostamaton osa, se johon emme halutessamme pääse käsiksi, mutta joka viestittää olemassaolostaan mitä ihmeellisimmillä tavoilla. Aivomme ovat vielä tänäkin päivänä mystinen kokonaisuus, mutta voisiko todella olla mahdollista, että osaamme viestiä sieltä itsellemme selkeästi ja kuuluvasti muullakin tapaa kuin unien kautta? Kuin arvailemalla öisten näkyjemme piilomerkityksiä?

Mysteerikirjassa painotetaan, että enkelihavaintojen ollessa mahdotonta todella todistaa olevan yliluonnollisia tapahtumia tai luonnontieteellisesti selostettavissa, on kysymys enkelten olemassaolosta todella vain uskonasia. En ole tietääkseni kohdannut sellaista, mutta olen taas jonkin aikaa törmäillyt numeroihin 11 11, joita jopa "enkelinumeroiksi" väitetään. On eri asia lukea internetistä tai kuulla monen eri ihmisen kautta tarina siitä, kuinka joku kohtasi enkelin, kuin itse kokea se tai kuulla suoraan henkilöltä, jolle niin on käynyt. Olen hieman skeptinen, mutta avoinna uskomaan. On minullekin sattunut asioita, jotka ovat saaneet jonkun toteamaan, että minulla oli pakko olla "suojelusenkelini siipi välissä suojaamassa minua".

Kaikki enkelit eivät kuitenkaan kautta historian ole olleet oikean ja hyvän sanansaattajia, eikä enkeleitä käsittelevä blogiteksti olisi mitään, ellen vielä muistuttaisi ikivanhasta uskomuksesta. Kuuluisin ja pelätyin heistä kaikista on ensimmäinen arkkienkeli Lucifer, "valonkantaja". Arkkienkelit, eli "ensimmäiset sanansaattajat" olivat lähimpänä Jumalaa, mutta Luciferista tuli ylpeä ja vallanhimoinen. Legendan mukaan hän yritti kapinaa taivaallisessa valtakunnassa ja ns. Taivaallisen sodan jälkeen hänet karkotettiin valtakunnasta. Hänestä tuli langennut enkeli, piru, paholainen, ja hänen seuraajistaan demoneita. Eikä mikään tuskan määrä vielä tänäkään päivänä riitä hänelle...

Mitä ikinä kukin haluaa enkeleistä uskoa, on enkeli-ilmiö todella mielenkiintoinen, selittämätön tapahtuma. Onko kyse mielen tempusta vai paranormaalista ilmiöstä?

En osaa ottaa siihen kantaa.

Mutta yksi asia on varma. Maailma ei tunnu niin kylmältä paikalta, kun uskoo jonkun suojelevan selän takana. Olen avoin, ja taipuvainen uskomaan, se lämmittää sydäntä.

Mutta että höyhenet sängyn laidalla aamulla? Newsflash: Untuvapeitossasi tai -tyynyssäsi on reikä, paikkaa se.

Varjeltua joulua ja uutta vuotta arvon lukijat!



9 kommenttia:

  1. Blogisi on upea! Innolla odotan aina uusia tekstejä, ja olenkin kaikki edelliset tekstisi lukenut. Enkeli ilmiö on todella mielenkiintoinen. Muistan katsoneeni ihan suomen tv:sta kerran dokkarin jossa käsiteltiin tätä asiaa. Muistaakseni siinä oli yksi alkuperäisistä tapauksista, josta käytettiin nimeä "kolmas mies". Tapauksessa oli kaksi miestä vuoristossa patikoimassa kun heidät yllätti paha myrsky. Tilanne kävi todella tukalaksi mutta myrskyn keskellä jostain heidän joukkoonsa ilmestyi "kolmas mies" joka johdatti kaksikon suojaan. Ohjelmassa oli muitakin tosikertomuksia missä pahoissa onnettomuustilanteissa joku hahmo on johdattanut pois kaaoksen keskeltä turvaan. Enkeli vai aivojen mekanismi? Dokkarissa esitettiin teoria että ihmisen aivoissa on kriisitilanteisiin oleva mekanismi joka ulkoistaa ongelman kolmanteen persoonaan, josta tilanne olisi helpompi ratkaista, ja täten ihminen näkee hahmon joka mystisesti osaa auttaa. Silti asia että tuskin todellakaan jokainen ihminen tuollaista kokee saa miettimään että miten asia oikeasti on. Kiehtovia juttuja. Hyvää joulua sinulle, ja kiitos vielä kerran että pidät tätä blogia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Ilmo, ja kiitos todella sanoistasi, lämmittävät mieltä ja sydäntä! Onpa todella mielenkiintoinen dokumentti ollut, saisikohan sen jostain vielä kaiveltua..? Tai ehkä se näytetään joskus uudelleen, pitää tarkkailla haukkana. Teet todella terävän havainnon kommenttisi lopussa, että todella hyvin harva on vastaavanlaista kokenut. Voisiko olla, että heidän aivoissaan on vain se mekanismi, enpä usko. Toisaalta kuulostaa jotenkin järkevältä, että ihmismieli loisi kehonsa ulkopuolelle ylimääräisen henkilön auttajana, jonka ohjeiden mukaan olisi helpompi ja selkeämpi toimia.

      Mietin tuossa vuoristopatikoijien tapauksessa kyllä sitäkin, että kaksi eri ihmistä näkivät molemmat saman, kolmannen auttamaan tulleen henkilön. Liekö tämä joulun aika vai mikä avartaa mieltäni, mutta tuollaiset tapaukset taivuttavat minut uskomaan enemmän paranormaaliin vaihtoehtoon. Olisipa kiehtovaa nähdä se dokumentti! Tämä on aiheena kyllä niin kiinnostava, täytyy pureutua joskus tiukemmin vielä aiheeseen.

      Kiitos todella paljon kommentistasi, ja oikein hyvää joulua sinulle myös!

      Poista
    2. Joo kiinnostaisi itseänikin nähdä se dokumentti uudestaan. Näin sen monia vuosia sitten, mutta aihe oli niin kiintoisa että se painui hyvin mieleeni. Olisikohan ollut peräti Prisma dokumentti..? Dokumentissa oli myös astronautti, joka kertoi ollessaan avaruusasemalla eristyksissä nähneensä oman isänsä ilmielävänä edessään, vaikka tiedosti ettei tämä voinut olla mitenkään mahdollista. Hän kuitenkin kuvaili että vaikka tietää ilmiön olevan mahdollisesti aivojen tuotetta niin siinä hänen isänsä oli, ilmielävänä fyysisesti ja henkisesti. Uskomatonta miten yksinäisyys voi tuottaa tällaisen läheisen fyysisen ja henkisen preesenssin... Onko aivomme todella näin kykenevät vai onko todellisuus ja ajanrakenne jotain aivan muuta kuin mitä luulemme... Tuossa kolma mies tapauksessa taisi juurikin olla niin että kumpikin mies näki kolmannen miehen, joten kieltämättä tuntuu että kyse on jostain muustakin kuin yksilöllisestä aivojen mekanismista. En kuitenkaan muista yksityiskohtia välttämättä tarkasti tästä dokkarista niin en tiedä oliko asia noin.

      Poista
    3. Hei! Jos satut törmäämään tähän dokumenttiin jossain, niin ilmoitathan minulle! Kuulostaa todella hyvältä kyllä.

      Olen joskus lukenut astronauttien kokemuksista avaruudessa, ja niitä selitettiin pitkälti myös hapevajeella aivoissa tai avaruuden painottomuuden aiheuttamana verenkiertohäiriönä. Avaruus on uskomaton paikka, en yhtään epäile, etteikö se tekisi temppuja mielelle. Kuitenkaan, kukaan ei pysty todistamaan tuotakaan tieteellisesti varmuudella. Siksi tämä, ja muut paranormaalit tapahtumat ovat erityisen kiehtovia - ei ole mahdollista täydellä varmuudella kiistää tai todistaa niitä, ne ovat tiukasti uskonasia.

      Olen kuudennen aistin kannattaja, ja uskon myös, että ne jotka täysin kieltävät kaiken yliluonnollisen, samalla blokkaavat kuudennen aistinsa totaalisesti käytöstä. Kiehtovaa, eikö?

      Oikein hyvää alkanutta vuotta ja kiitos kommentistasi!

      Poista
  2. Hei, mahtava aihe :) Mä en just nyt muista kuulleeni enkelitarinoita sen kummemmin, kuin että entinen avopuolisoni oli varma, että lapsena näki enkelin.

    Hän oli kuulemma varma asiastaan jo lapsena. Oli yöllä havahtunut johonkin ja sitten nähnyt sen. Suhtaudun kyllä äärimmäisen skeptisesti asiaan, koska hänen perheensä on hyvin uskonnollinen. Vaikkei hän itse silloin vielä ollutkaan.

    Jossain on puhuttu henkioppaan ohjauksesta. Liittynee vahvasti myös intuitioon. Olisivatko henkioppaat ja enkelit samantyyppisiä...?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, ja kiitos paljon kommentistasi! Näistä on aina mahtava kuulla! Itsekin suhtaudun tähän aiheeseen skeptisesti, vaikkakin haluni uskoa siihen olisi suurempi, kuin kyynisyyteni määrä. Maailmasta tulee heti kauniimpi paikka. On mielenkiintoista kuulla enkelikokemuksia, en ole koskaan keskustellut suoraan sellaisen henkilön kanssa, jolla olisi tällainen muisto mielessään. Ehkä jonain päivänä!

      Henkioppaat on myös yksi kiehtova yliluonnollinen uskomus, johon en sen kummemmin ole pureutunut (vielä ;) ). Todella mielenkiintoinen teoria!

      Hyvää alkanutta vuotta!

      Poista
  3. Moi! Tämä on vanha keskustelu, mutta kyseinen tv-ohjelma löytynee jonkunlaisena versiona täältä, jos linkki vaan toimii: https://www.dailymotion.com/video/xs9qqu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi, kiitos linkistä. Juuri toi oli ohjelma, mistä puhuin toisissa kommenteissa. Prismahan se oli. Katsoin sen uudestaan, todella mielenkiintoinen!

      Poista
    2. Mahtavaa! Kiitos linkistä ja kommentista, täytyy itsekin katsoa tämä.

      Poista

Jäikö asia askarruttamaan - ota yhteyttä ja kommentoi!